Kompassin nuoli kohti pohjoista ja menoksi!

Kompassin historia juontaa juurensa arviolta jopa niin kauas, kuin vuoteen 475 ennen ajanlaskun alkua, jolloin sen esiasteita käytettiin Kiinassa. Näistä on kehittynyt vielä nykypäivänäkin käytössä oleva luopan eli fengshui-kompassi. Joissakin kiinalaisissa kirjoituksissa kompassi mainitaan jopa 2634 eaa., mutta vuosiluku saattaa olla epätarkka. Kuitenkin on varmaa, että kiinalaiset keksivät ensimmäisenä, että magneettisuutta voidaan käyttää myös suunnistamiseen. Kompassit ovatkin olleet yleisessä käytössä Kaukoidässä jo 200-luvulta lähtien. Ei ole täyttä varmuutta siitä, keksittiinkö kompassi myös Euroopassa.

Saattaa siis olla, että kompassin toimintaperiaate on kulkeutunut meille Kaukoidästä. Euroopassa kuitenkin lähdettiin kehittämään kompassin tarkkuutta sekä vakautta pitkiä merimatkoja silmällä pitäen. Kiinassa merenkulku ei ollut kompassin syntyaikoihin yleistä, joten tarkkuudelle ei ollut tarvetta. Viikinkien tiedetään käyttäneen kompassia navigointiin 1000-luvulla, mutta varsinaiset ensimmäiset maininnat kompassista ja sen toiminnasta löytyvät 1190-luvulta. Kompassi on vuosien varrella kehittynyt runsaasti aina astelevyn käyttöönotosta hyrräkompassin keksintään 1900-luvun alussa. Nykyisin yleisesti käytettävän nestetäytteisen kompassin kehitteli suomalainen Tuomas Vohlonen.

Kompassin toiminta

Kompassi on jokaisen suunnistajan tärkein apuväline heti kartan jälkeen. Kompassissa on neula, joka osoittaa pohjoiseen, ja kertoo siten käyttäjälleen, missä eri ilmansuunnat ovat. Kompassin toiminta perustuu magneettisuuteen, eli maan magneettikenttä pitää kompassineulan suurin piirtein pohjois-eteläsunnassa. Aivan täydellisen tarkkaa suuntaa kompassilla ei ole mahdollista saada, koska maan magneettikentän vahvuus vaihtelee sen mukaan, kuinka lähellä maapallon napoja ollaan. Siksi valmistetaankin erilaisia kompasseja käytettäväksi eri puolilla maapalloa. Pohjoismaissa hyvin toimiva kompassi ei siis ole yhtä tarkka esimerkiksi Etelä-Euroopassa.

Kompassista löytyy neulan lisäksi myös muita ominaisuuksia. Tällaisia ovat muun muassa kompassin reunaan painettu mitta-asteikko ja suurennuslasi sekä neulaa ympäröivä suuntakehä eli asteikko, jonka avulla ilmansuuntia määritetään. Joissakin kompasseissa voi lisäksi olla kiekko, jota voidaan käyttää askelten ja sitä kautta etäisyyksien mittaamiseen. Suunnistajat käyttävät usein niin sanottuja levykompasseja, jotka ovat ohuita ja hyvin käteen sopivia. Suunnistajien käyttämässä kompassissa on remmi, jolla sen saa joko ranteen tai peukalon ympärille helpottamaan kompassin pysymistä kädessä.

Mihin kompassia käytetään?

Kompassin käyttö ennen edistyneempien GPS-laitteiden kehittymistä oli yleistä myös merenkulun puolella, mutta nykypäivänä tekniikka on korvannut kompassin sillä saralla. Suunnistajalle kompassi ja sen käyttö on kuitenkin edelleen oleellinen osa harrastusta, sillä GPS-koordinaatein varustettujen rastien etsiminen GPS-laitteen avulla vie osan lajiin kuuluvasta jännityksestä. Tämän lisäksi suunnistuskilpailuissa reaaliaikaista GPS-dataa lähettävät sekä karttanäytöllä varustetut laitteet ovat kiellettyjä. Urheilusuunnistuksen lisäksi kompassi on yleisessä käytössä mm. laitesukelluksessa, sillä GPS-signaali ei läpäise paksuja vesimassoja.

Näin ollen nykypäivänä kompassi onkin siis eniten käytössä luonnossa liikkujilla sekä harrastuksekseen suunnistavilla. Suunnistaessa kompassia käytetään aina yhdessä kartan kanssa. Sen käyttö mielletään usein lajia kokeilemattomien toimesta haastavaksi, mitä se ei todellisuudessa ole, vaan pienellä harjoituksella pääsee hyvin jyvälle siitä, miten kompassin avulla suunnistus muuttuu sujuvammaksi. Todellisuudessa toimintaperiaate on hyvin yksinkertainen ja mutkaton. Nuoli osoittaa aina pohjoiseen ja sen avulla suunnistaja suuntaa itsensä kartalla. Seuraavassa kappaleessa perehdymme tarkemmin siihen, miten kompassia todellisuudessa käytetään.

Kompassin käyttö

Suunnistajien suosima levykompassi on helppo käyttää. Se koostuu neljästä osasta; rungosta, neularasiasta, suuntakehästä ja kompassineulasta. Kompassin alla olevaa osaa kutsutaan levyksi. Levyyn on merkittynä ainakin pohjoissuuntanuoli sekä käytössä oleva mitta-asteikko. Lisäksi alustassa saattaa olla merkittynä mittakaavoja helpottamaan matkojen mittaamista. Neularasiassa on nestettä, jonka tehtävä on hidastaa neulan liikettä ja näin ollen helpottaa kompassin lukemista. Suunnistaessa kompassi asetetaan niin, että sen pitkä sivu kulkee lähtöpisteestä tavoitepisteeseen. Pohjalevystä löytyvä nuoli näyttää mihin suuntaan ollaan kulkemassa.

Kompassin ollessa kartan päällä sen neularasiaa käännetään, kunnes kompassin pohjasta löytyvät viivat osoittavat samaan suuntaan kuin kartan koordinaattiviivat. Samalla tulee tarkistaa, että kartan pohjoishaarukka osoittaa karttapohjoiseen, joka on kartan yläreuna. Kun suunta on huolellisesti asetettu kartalla, kompassi nostetaan ylös. On tärkeää muistaa, että sitä tulee pitää kädessä vaakasuorassa. Kompassin ollessa kädessä käännytään kohti suuntaa, jossa pohjoisneula osuu haarukkaan ja lähdetään kulkemaan sen suuntaisesti. Kompassin näyttämää suuntaa seuratessa tulee muistaa seurata etenemistä myös kartalla sekä ympäröivästä maastosta.

Onko suunnistus mahdollista ilman kompassia?

Nykypäivänä kartat ovat niin tarkkoja verrattuna vuosikymmenten takaisiin, että suunnistaminen on käytännössä mahdollista myös käyttämättä kompassia ja reitillä on mahdollista edetä menestyksekkäästi ilmankin. Vaikka kompassi ei nykypäivänä ole välttämätön, on siitä usein valtavasti apua niissä hetkissä, kun suunnistaja on epävarma sijainnistaan. Tällöin suuntaamalla kohti pohjoista on helpompi löytää taas kohta kartalta, josta suunnistaja saa kiinni ja voi jatkaa eteenpäin. Myös öisin suunnistaessa kompassi on kullanarvoinen ystävä, sillä maamerkkien seuraaminen vaikeutuu. Tällöin suuntimasta on usein paljon apua.

Yhteenveto

Kompassi on magneettisuutta hyödyntävä väline, joka näyttää suunnan. Ensimmäiset todistettavasti olemassa olevat kompassit on valmistettu Kiinassa noin 450 eaa. Kompassisuunta ei ole koskaan aivan tarkka, sillä magneettikentän vahvuus vaihtelee riippuen etäisyydestä maapallon navoilta. Kompasseja on aikanaan hyödynnetty paljon esimerkiksi merenkulussa, ja nykypäivänä se on suunnistajan tärkein apuväline heti kartan jälkeen. Suunnistajien käyttämä kompassi on malliltaan levykompassi, jonka käyttö on yksinkertaista. Vaikka kartat nykypäivänä ovatkin tarkkoja, on kompassista suunnistajalle paljon apua tämän eksyessä tai esimerkiksi yösuunnistuksella.

Leave a Comment