Suunnistuksen monet muodot

Suunnistuksessa kilpaillaan useassa eri lajissa, joissa tavoiteaika ja osallistujien määrät vaihtelevat. Yksilösuorituksina tehtävät kilpailut ovat pitkä matka, keskimatka ja sprintti. Joukkueina kisataan viestissä ja sprinttiviestissä. Edellä mainittujen lisäksi SM-kilpailuissa lajeina ovat myös erikoispitkä ja yösuunnistus. Eri kisamatkojen piirteet määritetään suunnistuksen säännöissä siten, että reitin pituus päätetään sille asetetun parhaimman tavoiteajan mukaan. Myös kilpailuun osallistuvien ikä vaikuttaa reitin pituuteen, sillä aikuisten sarjoissa matkat ovat pidempiä kuin esimerkiksi nuorten sarjoissa.

Suunnistuksessa reitin pituus päätetään siten, että pitkän matkan kilpailuissa sen suorittamiseen kuluu aikaa reilu tunti. Erikoispitkällä ajan ajatellaan olevan tuplasti pidempi, ja keskimatkaan kuluu sarjan parhaimmistolla noin 30 – 35 minuuttia. Sprinttimatkalla maastolta edellytetään nopeakulkuisuutta, sillä siinä tavoiteaika on vain 12 – 15 minuuttia. Joukkuelajeissa matkat taitetaan osissa, yksi juoksija kerrallaan. MM-kisoissa juoksuosuuksia on kolme, mutta SM-kisoissa neljä. Yösuunnistus on nimensä mukaisesti yöaikaan juostava kilpailu, joista tunnetuin Suomessa on Jukolan viesti.

Pitkä matka

Miehillä pitkä matka on noin 12 – 20 kilometrin mittainen suunnistusmatka, jonka suorittamiseen kuluu aikaa noin tunti. Laji tunnettiin vuoteen 1989 asti nimellä henkilökohtainen kilpailu, jonka jälkeen 2001 asti sitä kutsuttiin normaalikilpailuksi. Vuonna 2003 laji sai nimen pitkä matka. MM-tasolla lajissa on kilpailtu vuodesta 1966 alkaen, jolloin kisat pidettiin Suomessa. Alkuun MM-kisoissa oli vain kaksi matkaa, jotka olivat henkilökohtainen kilpailu ja viesti. Voiton vei norjalainen Åge Hadler, hopeaa sai Aimo Tepsell ja pronssia Ruotsin Anders Morelius.

Reitin pituus voi vaihdella melko suuresti. Lyhimmillään matkan pituus on miesten MM-sarjassa ollut vuonna 2005, jolloin 12,9 kilometrin matkalle oli asetettu 29 rastia. Naisilla pitkä matka on noin 10 kilometriä. Vuonna 1966 järjestetyissä ensimmäisissä MM-kisoissa matkan pituus oli 6,6 kilometriä, ja toisaalta vuonna 2013 matkan pituus oli 13,9 kilometriä, joten hajonta on merkittävää. Parasta menestystä on viime vuosina suomalaisista saanut Minna Kauppi, jonka viimeisin MM-hopea on vuodelta 2012, sekä 2013 MM-hopeaa saanut Jani Lakanen.

Keskimatka

Keskimatka tunnettiin vuosina 1991 – 2001 nimellä lyhyt matka, jonka jälkeen nykyinen nimi otettiin käyttöön. Lyhyen matkan suorittamiseen kuluu parhaimmilla urheilijoilla noin puoli tuntia, joten siinä lyhyen matkan aikakaudella reitin pituus oli miehillä noin 4 – 6 kilometriä ja naisilla hieman vähemmän. Vuoden 2001 jälkeen keskimatkan aikana suunnistusmatkat ovat pidentyneet ja miehet juoksevat noin 5 – 7 kilometriä ja naiset noin 4 – 6 kilometriä. Rasteja kyseiselle matkalle on sijoitettu vaihtelevasti 13 – 25.

Suomalaisten suunnistajien osalta menestystä ei viime vuosina ole tullut miesten toimesta, mutta naisten sarjassa sen sijaan palkintosijoja on saavutettu ahkerasti. Vuonna 2018 MM-kisoissa Marika Teini saavutti hopeaa, vuonna 2017 Venla Harju pronssia, vuonna 2015 Merja Rantanen hopeaa ja vuosina 2010 ja 2012 Minna Kauppi nappasi kultamitalit. Miesten sarjassa viimeisimmät mitalit ovat vuosilta 2007, 2006 ja 2005. Vuonna 2007 Tero Föhr saavutti hopean, ja samaan ylsi vuotta aiemmin Jarkko Huovila. Vuonna 2005 Huovila suunnisti pronssimitalin arvoisesti.

Sprintti ja sprinttiviesti

Sprintissä MM-kisoissa on mitelty vuodesta 2001 lähtien, jolloin Suomen Pasi Ikonen saavutti 2,7 kilometrin matkalla hopeaa. Muita suomalaismenestyjiä ovat olleet vuonna 2005 Jani Lakanen pronssillaan ja vuonna 2013 Mårten Boström kullallaan. Naisten sarjassa Johanna Asklöf saavutti vuonna 2001 hopeaa, Minna Kauppi vuosina 2007 ja 2008 hopeaa ja Venla Niemi vuonna 2013 pronssia. Sprintin tavoitesuoritusaika on alle 15 minuuttia, joten naisten sarjassa matkan pituus on vaihdellut 2,1 – 4,1 kilometriin. Miehillä matka on ollut 2,2 – 4,3 kilometriä.

Sprinttimatkalla kilpaillaan myös sprinttiviestissä, jossa joukkueen muodostaa kaksi nais- ja kaksi miessuunnistajaa. Laji on ollut mukana MM-kisoissa vuodesta 2014 lähtien. Kärkikolmikkoon Suomi ei ole toistaiseksi yltänyt, mutta vuonna 2018 Riikassa käydyissä kilpailuissa joukkueen muodostaneet Kirsi Nurmi, Anna Närhi, Aleksi Niemi ja Miika Kirmula sijoittuivat kahdeksanneksi. Muut Pohjoismaat ja Sveitsi ovat hallinneet sprinttiviestin kärkisijoja koko lajin historian ajan, ja esimerkiksi Ruotsi on vienyt kullan kahtena viimeisimpänä vuotena 2017 ja 2018.

Viesti

Suunnistuksessa joukkueena kilpailtava laji on viesti. Siinä joukkue muodostuu kolmesta jäsenestä, mutta SM-kisoissa miesten viestisuunnistus juostaan neljällä osuudella. Myös MM-kisoissa viesti oli ennen neliosuuksinen, mutta vuodesta 2001 lähtien osallistujia on ollut vain kolme. 2010-luvulla Suomen naiset ovat pärjänneet hyvin suunnistusviestissä, ja kultaa Suomeen toivat 2010 ja 2011 Anni-Maija Fincke, Merja Rantanen ja Minna Kauppi. Vuonna 2013 pidetyissä MM-kisoissa Kauppi ja Fincke saavuttivat hopeaa yhdessä Venla Niemen kanssa. Vuosina 2016 ja 2017 Suomen naiset ovat tuoneet viestipronssia.

Yhteenveto

Suunnistus on monipuolinen laji, jossa erilaisia kilpailuita on monta. MM-tasolla suunnistuksessa on kisattu vuodesta 1966 lähtien. Tässä artikkelissa olemme käsitelleet viestin ja sprinttiviestin lisäksi keskimatkan, pitkän matkan ja sprintin. Suunnistusmatkoja suunnitellessa reittiä ei päätetä kilometrien mukaan, vaan sen määrittelee aika, jonka puitteissa suunnistuksesta olisi ihanteellista suoriutua. Sprintissä aikaa kuluu noin 15 minuuttia ja erikoispitkässä aikaa ajatellaan kuluvan yli kaksi tuntia. Yksilösuoritusten lisäksi lajivalikoimassa on viestit, joissa matka taitetaan kolmessa tai neljässä osuudessa.

Leave a Comment