Suunnistus vaatii kehon ja mielen yhteistyötä

Viime vuosina Suomessa on koettu suunnistusbuumi, johon on varmasti osansa myös erilaisilla älypuhelimeen ladattavilla sovelluksilla, kuten geokätköilyllä ja Mobolla. Osa muistelee ehkä kouluaikojen suunnistusta, jolloin sateen tuhriman kartan avulla rastien löytyminen lähimetsästä tuntui tuskastuttavalta. Nykyisin suunnistuksesta ovat innostuneet niin nuoret kuin vanhatkin, ja jokaiselle ikäluokalle ja kuntotasolle löytyy sopivia reittejä. Suunnistamisen aloittamisen kynnys on matala, ja se sopii erinomaiseksi kuntoiluharrastukseksi. Rastipolulle voi lähteä oman aikataulun mukaan, ja kunto kasvaa harrastuksen mukana.

Suunnistus ei ole pelkkää Jukolan viestistä tutuksi tullutta kilpaurheilua, vaan suurimmalle osalle harrastajista se on kunnon ylläpitämistä luonnon keskellä. Harrastus yhdistää erinomaisesti aivotyön ja liikkeen, ja paras suoritus radalla saadaan aikaseksi, kun nämä kaksi osa-aluetta saadaan synkronoitua. Hyvä juoksuvauhti ja harhaileva mieli eivät usein riitä, vaan polulle tarvitaan keskittymiskykyä. Lenkki happirikkaassa metsässä on hyvä tapa irrottautua arjen kiireistä ja antaa mielelle muuta tekemistä. Keskittyminen ympäröivään maastoon on erinomaista aivojumppaa.

Miten aloittaa suunnistus?

Suunnistuksesta kiinnostuneelle on tarjolla kahdenlaisia tapahtumia: kiintorasteja tai suunnistustapahtumia. Kiintorastit ovat siitä mielekäs tapa kuntoilla, että jokainen voi suunnata reitille itse sopivaan aikaan. Ne sijoitetaan maastoon keväällä, ja rastit pysyvät paikoillaan myöhäiseen syksyyn asti. Kiintorasteista voi etsiä tarkempaa tietoa oman paikkakunnan reiteistä Suunnistusliiton sivuilta. Jos rasteille lähtö tuntuu haasteelliselta pelkällä koulusuunnistuksen tietomäärällä, voi ensimmäiseksi ottaa yhteyttä oman alueen liittoon ja tiedustella paikkakunnan suunnistuskoulujen toiminnasta. Aloitus onnistuu myös itsenäisesti, kunhan ottaa selville perusasiat.

Eri puolilla Suomea järjestetään erilaisia suunnistustapahtumia, kuten iltarasteja ja kuntorasteja. Ne on tarkoitettu kaikentasoisille suunnistajille, ja viime vuosina tapahtumat ovat keränneet pariinsa paljon kuntoilijoita. Oman paikkakunnan tapahtumista saa tietoa paikallisjulkaisuista tai Suunnistusliiton Kuntosuunnistuskalenterista. Tarkemmat tiedot on hyvä opiskella hyvin, sillä niiden perusteella selviää, mikä reitti kannattaa valita itselle. Tiedoissa ilmoitetaan reitin pituus ja vaikeustaso sekä erilaiset rinnakkaisreitit, jotka on tarkoitettu esimerkiksi lapsille ja aloittelijoille. Tarkempia tietoja ja suosituksia voi aina kysellä kisapaikan järjestäjiltä.

Suunnistusmahdollisuudet ovat rajattomat kuntoilijalle

Kuntoilija on suunnistuksessa hyvässä asemassa, sillä hänellä on paljon valinnanvaraa. Sovellukset älypuhelimeen ovat muuttaneet myös suunnistusta. Tapahtumien etsiminen on helpompaa, ja sovellukset tarjoavat uusia tapoja kokeilla harrastusta. Suunnistusliiton Rastilippu-palvelu on koonnut kuntoilijoille tietopankin, josta löytyy kesäkaudella yli 250 seuran tapahtumaa joka viikolle. Suomessa on yli 120 Mobo-rataa, ja kartat voi ladata sovelluksen kautta puhelimeen. Mobo toimii kaikissa älypuhelimissa, joissa on QR-koodin lukemista tukeva toiminto. Omat suoritukset tallentuvat My Mobo -palveluun.

Liittyminen paikkakunnan suunnistusseuraan kannattaa, sillä sitä kautta on helppo hakeutua suunnistuskouluun ja olla mukana erilaisissa tapahtumissa. Seuran sisällä on mahdollista hyötyä tarjouksista ja seurakavereilta saa hyödyllisiä vinkkejä. Noin sata seuraa järjestää suunnistuskouluja lapsille ja aikuisille. Harrastaja ei tarvitse kovin kalliita varusteita; hyvät juoksukengät, urheiluvarusteet ja kompassi riittävät. Huippusuunnistajat eivät tarkkaile kompassia kovin paljon, mutta kuntosuunnistajan on hyvä opetella käyttämään sitä hyvin, ihan jo turvallisuussyiden vuoksi. Lajista innostuessa voi harkita lisävarusteiden hankkimista.

Kuntosuunnistus on perheliikuntaa parhaimmillaan

Suunnistus sopii hyvin koko perheen liikuntamuodoksi. Monissa kilpailuissa on tarjolla ns. ”varjoratoja” kuntoilijoille ja nuorille. Lapsille laji antaa samalla liikunnan ilon sekä mahdollisuuden tutustua luontoon. Kartan ja kompassin käytön opettelu on yleishyödyllinen taito, jota tarvitaan monissa muissakin tilanteissa. Oman ympäristön hahmottaminen ja metsässä liikkuminen tukee nuoren kehittymistä. Suunnistus sijoittuu Suomessa kesäaikaan, mutta esimerkiksi kiintorastit sijoitetaan maastoon monissa osin maata jo aikaisin keväällä. Lajia voi harrastaa myöhään syksyllä otsalampun avulla tai päivänvalossa.

Monilla paikkakunnilla toimii suunnistajien veteraaniryhmiä. Suunnistusporukoista voi löytyä kaivattu sosiaalinen aspekti, ja ikääntyville henkilöille laji sopii hyvin. Liikkuminen raikkaassa ilmassa tuo mielihyvää ja vaadittua liikuntaa. Samalla aivot työskentelevät rastipulmien parissa, joka on omalta osaltaan taistelua muistisairauksia vastaan. Suunnistus sopii monille vanhemmillekin henkilöille, kunhan muistaa edetä oman kunnon mukaan. Keholle jakautuva kuormitus ja vaihtelevat reitit tuovat harrastukseen mielenkiintoa. Suunnistusta voi harrastaa joko yksilölajina tai joukkuelajina, joissa molemmissa on omat kannattajajoukkonsa.

Kohti suunnistusreittejä

Aloittelijan tulee harkita, haluaako hän opiskella lajia itsenäisesti esimerkiksi internetistä vai osallistua suunnistuskouluun. Alkuhankintojen jälkeen taitojaan voi kokeilla läheisillä kiintorasteilla ja myöhemmin kilpailujen kuntoreiteillä. Suurissakin kilpailuissa, kuten Jukolan viestissä, on aina tarjolla kuntoreittejä eri tasoisille menijöille. Kehittyneemmille suunnistajille suositellaan lisävarusteina ainakin nastakenkiä ja Emit-korttia. Emit-kortti mahdollistaa sähköisen rastinleimauksen, ja sadekeleillä hankalissa maastoissa pelkät lenkkarit saattavat käydä riittämättömiksi. Suojalasit suojaavat metsässä risuilta ja pitkähihainen vaatetus kesän hyttysiltä ja oksien raapaisuilta.

Harrastelijasta kilpailijaksi?

Kaikki kilpasuunnistajatkin ovat aloittaneet jostain, joten harrastelijallakin on kaikki mahdollisuudet kehittyä kilpailijaksi. Korkealla tasolla suunnistavien ominaisuudeksi ei riitä vauhti, vaan kaikkien eri osa-alueiden tulee olla hyvin kehittyneitä. Suunnistuksessa parasta harjoittelua on mahdollisimman erilaisten maastojen ja olosuhteiden kokeilu. Ilmasto saattaa muuttua nopeasti, ja maasto voi yllättää. Suurien kisojen kuntomatkoilla pääsee osalliseksi urheilun huumasta, ja niiden reitit ovat useimmiten vaihtelevia ja haastavia. Lapsena aloitettu suunnistusharrastus takaa hyvät lähtökohdat monipuoliselle harrastusuralle, tai parhaimmillaan sen avulla voi tähdätä korkeammalle tasolle.

Leave a Comment